Koronan aikaan: Veera Salmen Olin niinku aurinko paistais

Veera Salmi tunnetaan menestyneistä lastenkirjoistaan, erityisesti Puluboi ja Poni -sarjasta. Hän on kuitenkin kirjoittanut myös nuorille. Olin niinku aurinko paistais eroaa kuitenkin Salmen aiemmasta nuortenkirjatuotannosta muodoltaan: kyseessä on hänen ensimmäinen säeromaaninsa eli yhdistää proosakerrontaa ja runollisempaa, tiivimpää ja ilmavampaa ilmaisua. Olin niinku aurinko paistais ei ole poikkeuksellinen vain muodoltaan, vaan myös aiheeltaan. Kirja nimittäin kertoo…

Hyytävä hissimatka: Jason Reynoldsin Minuutin mittainen ikuisuus

Jason Reynoldsin Minuutin mittainen ikuisuus on nuorten säeromaani jonka konsepti on nerokas: kirja kuvaa proosarunomaisella, ytimekkäällä kielellä yhtä ainutta hissimatkaa. Hissimatka ei kuitenkaan ole mikä tahansa, vaan 15-vuotias Will laskeutuu kerroksia alas kodistaan mukanaan ase ja aikomuksenaan tappaa veljensä murhaaja. Menneisyyden kaiut, tulevat aikomukset, yllättävät käänteet: minuutissa voi joskus tapahtua paljon. Kirja on kuitenkin sitä…

Vapauttavia säkeitä: J.S. Meresmaan Dodo

J.S. Meresmaa on varsinainen kirjallisuuden moniottelija: massiivisen Mifongit-fantasiasarjan lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia lyhyitä raapaleita ja novelleja. Tähänastinen tuotanto on kuitenkin ollut proosaa, kun taas uunituore Dodo edustaa harvinaisempaa kirjallisuudenlajia, nuorille suunnattua säeromaania. Säeromaanit ovat kieleltään lyyrisiä, tekstiasettelultaan selkokirjamaisia ja sisällöltään pitkää tarinankerrontaa. Ulkomaisista Sarah Crossanin upea nyyhkytarina Yksi ja Elisabeth Acevedon lavarunomainen Runoilija X ovat nostaneet lajityypin tapetille….

Lämmittäviä teekulauksia nuorille ahdistuneille sieluille: Sanna Pelliccionin Haikuja räjähtäville sydämille

Lastenkuvakirjailijana tunnetun Sanna Pelliccionin Haikuja räjähtäville sydämille on samaan aikaan pakahduttava ja raikas runokirja nuorille. Olen enemmän proosan kuin runojen ystävä, mutta haikut ovat runomuodoista minulle läheisin: niiden luonnonläheisyys, pienien hetkien kuvat, rauhoittavat tyhjät rivit sanojen välissä, joihin runot jäävät riippumaan. Joskus tuntuu kiireen keskellä vaikealla hengittää ja juuri haikut tuovat rauhan. Pelliccioni käsittelee aiheita, jotka nuorille…

Säeromaani sanan mahdista: Elisabeth Acevedon Runoilija X

Elisabeth Acevedon Runoilija X edustaa Young Adult -kirjallisuuden uutta lajityyppiä säeromaani, mikä tarkoittaa ulkoasultaan hieman selkokirjamaista, runomuodossa kirjoitettua romaania. Säeromaaneista Kirsti Kurosen Paha puuska ja Sarah Crossanin Yksi ovat iskeneet minuun todella lujaa, ja ehkä siksi Runoilija X ei saa minulta aivan yhtä korkeaa arvosanaa. Elisabeth Acevedon säeromaani lavarunouden vapauttavasta voimasta ja nuoren tytön kamppailusta uskonnollista ja tukahduttavaa äitiä…

Vauvafoorumin kootut viisaudet: Kalevauvala

Kulttisuosioon noussut trubaduurihenkinen bändi Kalevauva.fi valikoi kieli poskessa kappaleidensa sanat suoraan pahamaineisen vauva.fi -foorumin keskusteluista. Hulvattomista musiikkivideoista tuttu poppoo on nyt painanut samalla tekniikalla osuvasti nimetyn runokirjan Kalevauvala, joka jo alaotsikossaan kertoo olevansa nykypäivän kansanrunoutta keskustelupalstoilta. Kalevauvala sisältää kaikkien tuttujen Kalevauva.fi -hittien sanat, joidenka pelkkä näkeminen paperilla saa ne soimaan ärsyttävästi kolme päivää päässä. ”Mies…

Satuttava proosaruno siamilaisista: Sarah Crossanin Yksi

Sarah Crossanin Yksi pistää nuortenkirjallisuuden kentällä silmään siinä missä päähenkilöt Tippi ja Grace keräävät kaduilla katseita. Sekä muoto että aihe ovat epätavallisia: päähenkilöinä ovat siamilaiset kaksoset, jotka ovat vyötäröstä asti kiinnittyneinä yhteen; romaani on myös kirjoitettu kokonaan Gracen minämuotoisena proosarunona. Lukukokemus on samaan aikaan raikkaan kepeä ja syvältä viiltävä. Tätä kirjaa ei kannata lukea bussissa…

Joutavia joulurunoja: Antti Holman Kauheimmat joululaulut

Näyttelijä Antti Holman Kauheimmat runot osuivat suoraan nauruhermooni. Räävittömät ja samaan aikaan välillä salaviisaat parodiat Eino Leinon, Edith Södergranin, Kirsi Kunnaksen ja Heli Laaksosen runoista yllättivät ja kommentoivat nykyajan ilmiöitä klassisen runouden tyylikeinoin. Monet runoista oli pakko lukea moneen kertaan ja vielä muillekin ääneen. Heikompiakin oli joukossani, mutta kirkkaimmat tähdet loistivat todella kirkkaasti. Tätä taustaa…

Viiltäviä unia: Federico García Lorcan Runoelma cante jondosta ja Andalusian lauluja

En varmasti olisi ryhtynyt kirjoittamaan tänne mitään Federico García Lorcan runoista, ellei minulla olisi yhä Helmetin lukuhaasteessa suorittamatta kohta 40, kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä. Olin aikaisemminkin lukenut Lorcaa ja pitänyt synkän tunteikkaasta kuvakielestä, mutta kokoelmien Runoelma cante jondosta ja Andalusian lauluja kanssa tunsin olevani hieman eksyksissä, niin suuri niissä oli andalusialaisen kansanlaulun vaikutus….

Lastenrunouden aatelia: Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan Tippukivitapaus

Kotimaisista lastenrunoilijoista ehdottomasti suosituimpia nousevia tähtiä ovat Laura Ruohonen ja Erika Kallasmaa yhteisteoksissaan. Allakka pullakan noustua hitiksi odotukset olivat korkealla, mutta Tippukivitapaus ei niitä silti petä. Lasten runokirja on sekä fiksu, hauska että anarkistinen ja siitä on iloa sekä pienemmille että isommille lukijoille. Lempirunoni on ehdottomasti “Yllytyshullu”, jonka lopussa runoillaan: Voin etanoita nielaista Voin maitopurkkiin…

Lorunlaskua ja liikennevaloja: Jukka Itkosen Leikkihaitari

Jukka Itkosen Leikkihaitari on kokoelma Itkosen koottuja lastenrunoja vuosilta 1986-2010 Matti Pikkujämsän iloisella ja modernilla värikuvituksella. Liioittelematta Itkosta voi sanoa meidän aikamme Kirsi Kunnakseksi. Vaikutteita on nonsensesta, limerikeistä ja selvästi juuri Kunnaksen usein eläinaiheisista riimirunoista. Tasoltaan lorut ovat vaihtelevia, mutta loistavimmat ovat täyttä timanttia. Kokoelmasta löytyy niin runoja eri eläinlajeista kuin ammateistakin. Vanhoista klassikkoloruista löytyy…

Räppirunoutta Robotti Ruttusen sukupolvelle: Paperi T:n Post Alfa

Alkuun pakolliset latistukset: asiantuntemukseni räpeistä jää disneyprinsessaräpbattlejen katselun asteelle eikä runouskaan ole vahvin lajini. Silti räppäri Paperi T:n ensimmäinen runokirja Post Alfa kolahti minuun. Runokirjaksi Post Alfan myynti ja suosio on ollut huimaa, ja vaikka syy olisikin kannessa komeileva kuuluisa nimi, sisältö on kaikkea muuta kuin paperin makuista. Joillekin ehkä Bob Dylanin kirjallisuuden Nobel ja…