Dess Terentjevan Freestyle: Säkeitä tanssista ja aseksuaalisuudesta

Dess Terentjeva: Freestyle. WSOY, 2023. Säeromaanifanina olen aina innoissani, kun lajityypistä julkaistaan lisää edustajia ja Dess Terentjevan tuoretta Freestylea odotin erityisesti, koska pidin kovasti kirjailijan edellisestä, Finlandia junior -ehdokkuuden poikineesta säeromaanista Ihana. Ihanan tavoin Freestylekin on säeromaanien kastissa kertovampaa ja helpommin lähestyttävää lajia, joten molemmat sopivat erinomaisesti lajityypin ensikokijoille. Spoken Word -henkisen ilmaisun ja poljennon…

Humalassa jumalasta: Rumin Humalan ja lemmen lauluja

Rumi: Humalan ja lemmen lauluja. Suomentaja: Joonas Maristo Opiskellessani kirjallisuutta osallistuin myös professori Jaakko Hämeen-Anttilan kurssille, jossa tutustuttiin etenkin Omar Kjaihamin runouteen, mutta myös toiseen persialaiseen runoilijaan Rumiin, jota Hämeen-Anttila on myös kääntänyt. Mystisismin, rakkauden ja viinin yhdistelmä kiehtoi, joten päätin kokeilla myös Joonas Mariston uutta Rumi-suomennosta Humalan ja lemmen lauluja, etenkin kuin kirja käytännössä…

Säeromaani ystävyyden ja k-popin voimasta: Sanni Ylimartimon Pimeässä hohtavat tähdet

Säeromaanit ovat olleet viime vuosina nosteessa myös täällä Suomessa ja esillä etenkin J.S. Meresmaan Dodon Blogistania kuopus -palkinnon ja Dess Terentjevan Ihanan Finlandia junior -ehdokkuuden ansiosta. Silti kotimaisia tekijöitä on toistaiseksi ollut vähän, lähinnä J.S. Meresmaa ja Kirsti Kuronen, ja siksi onkin virkistävää saada joukkoon uusi säkeilijä. Esikoistekijä Ylimartimon Pimeässä hohtavat tähdet on tyyliltään lähempänä…

Säkeitä mustikkamättäältä: Anja Erämajan Olen nyt täällä metsässä

Nykyrunous ei kuulu suurimpaan erikoistumisalaani, mutta kun näin Twitterissä sitaatin eräästä Anja Erämajan Olen nyt täällä metsässä -kirjaan kuuluvasta runosta, minun oli pakko heti laittaa kirja varaukseen. Erämajan runot olivat minulle ennestään tuntemattomia ja Olen nyt täällä metsässä oli mielenkiintoinen tuttavuus. Runonpuhuja on oikeastaan koko kirjan ajan marjametsällä ja mustikoiden poiminnan lomassa välillä myös muistellaan…

Säeromaanijatko säkenöi: J.S. Meresmaan Khimaira

Viime vuonna fantasiakirjoistaan tunnettu J.S. Meresmaa osoitti kyntensä uudella aluevaltauksella ensimmäisessä nuorten aikuisten säeromaanissaan Dodo, josta pidin aivan valtavasti. Jatko-osat ovat säeromaanin saralla jotakin harvinaislaatuista, mutta tänä vuonna Dodolle ilmestyi itsenäistä jatkoa kirjalla Khimaira, jossa pääosassa on edellisestä Iinan tarinasta tuttu sivuhahmo Sara. Tiedossa on kokonainen trilogia tätä herkkua, koska ensi kesänä on luvassa kolmososa…

Amerikkalainen elämä säkeinä: Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi

Olen viime vuosina yhä enemmän hurahtanut säeromaaneihin ja kuluneen vuoden aikana olenkin lukenut niitä melkoisen kasan. Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi poikkeaa muista suomeksi saatavista säeromaaneista siinä, että kyseessä on omaelämäkerta. Vaikka säeromaanit on mielletty enemmän nuorten aikuisten lajityypiksi ja meillä kirjastossakin Ruskea tyttö unelmoi on laitettu nuortenkirjoihin, ihanteellisempi lukija kirjalle on historiasta ja elämäkerroista…

Vinkkarin lahjavinkit pukinkonttiin: Vuoden 2021 parhaat kirjat yksivuotiaista 24-vuotiaisiin

Joulu on kohta ovella ja niinpä ovella kolkuttelevat taas kirjavinkkarin joululahjavinkit tuoreista lasten- ja nuortenkirjoista. Tänäkin vuonna kirja tuo rauhaa kiireen keskelle, tarjoaa yhteisiä seikkailuja ja avaa uusia maailmoja. Mutta mitä ihmettä kummilapsen, lapsenlapsen tai tuttavaperheen nuoren ikäisille nyt onkaan nykyään tarjolla? Vinkkari tarjoutuu taas aputontuksi. Olen tehnyt näitä listoja nyt muutaman vuoden ja viime…

Pieru- ja pelotusrunoja pienille: Mariskan Kummat ja kammot

Halloweenin aikaan sopii mainiosti Mariskan uusi lastenrunokirja Kummat ja kammot. Reetta Niemensivun ja Aapo Ravanttin värikkään hauskasti kuvittamat aaveet, yksisarviset ja lohikäärmeet yhdistyvät anarkistiseen peppuhuumoriin, letkeän puheenomaiseen kieleen ja lempeisiin pastellikauhuihin. Mukana on myös muutamia reseptimuotoon kirjoitettuja runoja ja lopussa suloinen peikkoäidin lappu lapselleen. Kielellisen oivaltavuuden sijaan parasta antia ovat suloiset kuvat ja vinksahtaneet ideat:…

Koronan aikaan: Veera Salmen Olin niinku aurinko paistais

Veera Salmi tunnetaan menestyneistä lastenkirjoistaan, erityisesti Puluboi ja Poni -sarjasta. Hän on kuitenkin kirjoittanut myös nuorille. Olin niinku aurinko paistais eroaa kuitenkin Salmen aiemmasta nuortenkirjatuotannosta muodoltaan: kyseessä on hänen ensimmäinen säeromaaninsa eli yhdistää proosakerrontaa ja runollisempaa, tiivimpää ja ilmavampaa ilmaisua. Olin niinku aurinko paistais ei ole poikkeuksellinen vain muodoltaan, vaan myös aiheeltaan. Kirja nimittäin kertoo…

Hyytävä hissimatka: Jason Reynoldsin Minuutin mittainen ikuisuus

Jason Reynoldsin Minuutin mittainen ikuisuus on nuorten säeromaani jonka konsepti on nerokas: kirja kuvaa proosarunomaisella, ytimekkäällä kielellä yhtä ainutta hissimatkaa. Hissimatka ei kuitenkaan ole mikä tahansa, vaan 15-vuotias Will laskeutuu kerroksia alas kodistaan mukanaan ase ja aikomuksenaan tappaa veljensä murhaaja. Menneisyyden kaiut, tulevat aikomukset, yllättävät käänteet: minuutissa voi joskus tapahtua paljon. Kirja on kuitenkin sitä…

Vapauttavia säkeitä: J.S. Meresmaan Dodo

J.S. Meresmaa on varsinainen kirjallisuuden moniottelija: massiivisen Mifongit-fantasiasarjan lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia lyhyitä raapaleita ja novelleja. Tähänastinen tuotanto on kuitenkin ollut proosaa, kun taas uunituore Dodo edustaa harvinaisempaa kirjallisuudenlajia, nuorille suunnattua säeromaania. Säeromaanit ovat kieleltään lyyrisiä, tekstiasettelultaan selkokirjamaisia ja sisällöltään pitkää tarinankerrontaa. Ulkomaisista Sarah Crossanin upea nyyhkytarina Yksi ja Elisabeth Acevedon lavarunomainen Runoilija X ovat nostaneet lajityypin tapetille….

Lämmittäviä teekulauksia nuorille ahdistuneille sieluille: Sanna Pelliccionin Haikuja räjähtäville sydämille

Lastenkuvakirjailijana tunnetun Sanna Pelliccionin Haikuja räjähtäville sydämille on samaan aikaan pakahduttava ja raikas runokirja nuorille. Olen enemmän proosan kuin runojen ystävä, mutta haikut ovat runomuodoista minulle läheisin: niiden luonnonläheisyys, pienien hetkien kuvat, rauhoittavat tyhjät rivit sanojen välissä, joihin runot jäävät riippumaan. Joskus tuntuu kiireen keskellä vaikealla hengittää ja juuri haikut tuovat rauhan. Pelliccioni käsittelee aiheita, jotka nuorille…