Helmet-lukuhaaste 2022

Vuosi 2022 on Helmet-lukuhaasteen osalta nyt vihdoin ja viimein valmis. Saan kyllä viisikymmentä teosta luettua jo aika nopeasti, kun kirjastotyössäni joudun lukemaan paljon, mutta kun myös bloggaan haastekohdista, suorittamiseen menee aina koko vuosi. Taas oli myös mukana sellaisia kohtia, joita en saa satunnaisesti töihin lukemiani lasten- ja nuortenkirjoja sopimaan, joten jouduin kokeilemaan uutta ja tein…

Humalassa jumalasta: Rumin Humalan ja lemmen lauluja

Rumi: Humalan ja lemmen lauluja. Suomentaja: Joonas Maristo Opiskellessani kirjallisuutta osallistuin myös professori Jaakko Hämeen-Anttilan kurssille, jossa tutustuttiin etenkin Omar Kjaihamin runouteen, mutta myös toiseen persialaiseen runoilijaan Rumiin, jota Hämeen-Anttila on myös kääntänyt. Mystisismin, rakkauden ja viinin yhdistelmä kiehtoi, joten päätin kokeilla myös Joonas Mariston uutta Rumi-suomennosta Humalan ja lemmen lauluja, etenkin kuin kirja käytännössä…

Hilpeä ja hirveä apartheid: Trevor Noahin Laiton lapsi

Trevor Noah: Laiton lapsi, Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa. Suomentaja: Jaana Iso-Markku. Atena, 2020. Elämäkerrat ovat kirjallisuudenlajeista kaikkein vähiten mieleeni, mutta kun olin nähnyt Trevor Noahin Laittomasta lapsesta kehuja ja Helmet-lukuhaasteessa oli vielä Afrikkaan sijoittuvan kirjan paikka täyttämättä, päätin antaa sille mahdollisuuden. Ja onneksi annoin. Trevor Noah on nykyään amerikkalainen juontaja ja koomikko, ja hänen kertomanaan perheväkivaltaa,…

Suo, kuokka ja suku: Maria Turtschaninoffin Suomaa

Maria Turtschaninoff: Suomaa. Tammi, 2022. Suomentaja: Sirkka-Liisa Sjöblom Suomenruotsalainen fantasiakirjailija Maria Turtschaninoff on sekä kahminut palkintoja että valloittanut YA-kirjojensa käännöksilla maailmaa. Itse pidin Punaisten luostarin kronikoista osa osalta enemmän ja rakastuin viimeiseen osaan Maresin voima. Kirjailijan uutuus Suomaa hyppää sekä genren että ikäryhmän puolesta toisenlaiseen suuntaan, mutta samalla siinä on myös samaa herkkyyttä menetyksen edessä…

Rikollisen hyvä fantasiapari huipentuu: Leigh Bardugon Crooked Kingdom

Leigh Bardugo: Crooked Kingdom. Hachette Children’s Group, 2017. Leigh Bardugon Six of Crows tuli juuri tänä vuonna suomeksi ornitologiselta kannalta oudolla nimellä Korppien kehä. Ehdin itse lukea kirjan jo ennen suomennosta ja katsoa myös Shadow and Bones -sarjan, jossa seikkailevat Varjo ja riipus -trilogian hahmojen lisäksi Korppien kehän hahmot eräänlaisissa esiseikkailuissa kirjapariin nähden. Kaikki nämä…

Odysseia preerialla: J.P. Koskisen Haukansilmä

J.P. Koskinen: Haukansilmä. Like, 2021. J.P. Koskinen on yksi Suomen kahdesta tuotteliaimmasta kirjailijasta, ja häneltä ja toiselta kotimaiselta ennätysmieheltä Tapani Baggelta tuleekin tänä vuonna pelkästään kahteen pekkaan julki yhteensä 18 kirjaa. Täytyy kyllä todellakin nostaa hattua. Tällä tahdilla ei ole ihme, ettei lukija meinaa pysyä perässä, ja lasten- ja nuortenkirjallisuuteen keskittyvän työni takia pääsin tarttumaan…

Paritanssia ja särkyneitä sydämiä: Nicola Yoonin Rakkauden askelkuviot

Nicola Yoon: Rakkauden askelkuviot. Suomentaja: Helene Bützow. Tammi, 2022. Nicola Yoon on John Greenin ohella kunnostautunut erityisesti nuorten aikuisten melankolisempien mutta samalla raikkaiden romanssien kuvaajana. Greenin huuumori on tosin mustempaa ja Yoonin henkilöhahmogalleria monietnisempi. Jo Yoonin esikoinen Kaikki kaikessa oli supersuosittu ja poiki elokuvan, samoin kuin hänen seuraava kirjansa Aurinko on tähti. Molemmista pidin, joten…

Ydinräjähdyksen jälkeen: Johanna Aulénin Tšernobylin koirat

Johanna Aulénin Tšernobylin koirat on nyt vuoden sisään turhan paljon lisää ajankohtaisuutta saanut sarjakuva Tšernobylin ydinvoimaonnettomuudesta ja erityisesti siitä, mitä tapahtui Prypjatin kaupungin lemmikkikoirille onnettomuuden jälkeen. Kuvitus on yhtä realistista kuin kerronta, jota siivittävät tarkat faktat ja sarjakuvan loppusivujen lisätiedot. Sarjakuva edustaa ehkä enemmän tietokirjallisuutta kuin perinteistä fiktiota. Yhden oletettavasti fiktiivisen koiran ja sen omistajan…

Päiväni murhamurmelina: Stuart Turtonin Evelynin seitsemän kuolemaa

Stuart Turtonin Evelynin seitsemän kuolemaa (suomentanut Jaakko Kankaanpää) sisältää suorastaan nerokkaan perusidean, joka erottaa sen dekkarien suuresta massasta. Turton yhdistää Agatha Christietä ja Päivääni murmelina monimutkaisella aikarakenteella kikkailevalla palapelidekkarilla, joka kiertyilee yhä uusiin paljastuksiin ja vaatii lukijaltaan tavallista nojatuolidekkaria enemmän keskittymiskykyä. Päähenkilö herää Hardcastlen kartanon mailla muistinsa menettäneenä ja ajautuu keskelle murhajuttua; sitten hän herää…

Sotaa pakoon Siperiaan: Elina Rouhiaisen Tuntematon taivas

Elina Rouhiainen pongahti kymmenen vuotta sitten komeasti kotimaisen YA:n eli nuorten aikuisten kirjallisuuden johtotähdeksi Susiraja-ihmissusisarjalla, jolla on vieläkin yliluonnollista susiromantiikkaa lämmöllä muistelevia faneja (joihin itsekin lukeudun). Seuraavaksi Rouhiainen jatkoi toisella monimuotoisemmalla ja kantaaottavammalla YA-fantasiatrilogialla Väki ja on kirjoittanut myös jo kaksi osaa lapsille suunnattua seikkailufantasiasarjaa Nelimaan tarinat. Uutuus Tuntematon taivas on siis Rouhiaisen tuotannossa aivan…

Teinikauhusarja Nordic Horror petraa kunniakkaasti jatko-osissa: A.R.S. Horkan Kellopelikuiskaaja ja Korvaaja

A.R.S. Horkan (salanimi, jonka takana ovat kokeneet lasten- ja nuortenkirjailijat Anders Vacklin sekä Riina ja Sami Kaarla) uutta Nordic Horror -teinikauhusarjaa odotettiin kirjastoissa kieli pitkällä, kun kyseessä on lyhyitä itsenäisiä ja komein kauhukansikuvien koristettuja nuortenkirjoja, jollaiset ovat paitsi kiven alla, myös erityisen hyviä lukuhaluttomien houkutteluun kirjojen pariin. Valitettavasti olin pettynyt ensimmäiseen demoneista kertovaan Jäätävään, joka…

Rakastin tätä kirjaa jo ennen kuin se oli hip: Tomi Kontion Isäni on hipsteri

Pienempien lasten realistinen kirjallisuus ei tavallisesti ole lempilajini, vaikka päivittäin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa työskentelen. Kirjailija Tomi Kontio on kahminut pitkään palkintoja ja suosiota, mutta vaikka olenkin hänen tuotantoonsa tutustunut, jostain syystä itse en ole luonut siihen mitään erityisempää sidettä. En ainakaan ennen kuin nyt. Uutuus Isäni on hipsteri nimittäin iski suoraan sydämeeni ja epäilyksettä…