A.R.S. Horkan (salanimi, jonka takana ovat kokeneet lasten- ja nuortenkirjailijat Anders Vacklin sekä Riina ja Sami Kaarla) uutta Nordic Horror -teinikauhusarjaa odotettiin kirjastoissa kieli pitkällä, kun kyseessä on lyhyitä itsenäisiä ja komein kauhukansikuvien koristettuja nuortenkirjoja, jollaiset ovat paitsi kiven alla, myös erityisen hyviä lukuhaluttomien houkutteluun kirjojen pariin. Valitettavasti olin pettynyt ensimmäiseen demoneista kertovaan Jäätävään, joka oli minusta vinkkauskäyttöön turhan opettavainen, vaikkakin kauniisti kirjoitettu. En myöskään ollut tunteineni yksin, vaan tiedän eräiden muidenkin kirjavinkkarien olleen samoissa tunnelmissa. Koska kirjailijat ovat päteviksi tekijöiksi tiedettyjä ja sarjan kirjat itsenäisiä, päätin kuitenkin antaa sarjalle uusia mahdollisuuksia ja lukea myös sarjan kaksi muuta tänä vuonna ilmestynyttä osaa.
Ja onneksi päätin. Toinen osa Kellopelikuiskaaja osoittautui toimivaksi lisukkeeksi vähemmän lukeville yläkoululaisille suunnattujen kirjojen työkalupakkiin. Edelleen tunnelmointi ja kuvaus on melkein liiankin hienoa ja paremmin kovempien kirjanahmijoiden mieleen, mutta toiminnallinen tarina oli tällä kertaa sopivampi eikä didaktinen. Miljöö on historiallinen Helsinki zombiapokalyptisin steam punk -maustein. Nuoret tiedekadetit etsivät kadonnutta professoriaan läpi sotatilaisen Helsingin ja vastaan tulee niin vallanhimoisia sotilasjohtajia kuin ihmisnahkoja päälleen pukevia zombimaisia otuksia. Ruudinhajuista vanhan ajan kauhuseikkailua sopivan lyhyessä mitassa, joskin useamman hahmon näkökulmien välillä vaihtelu ja vaativampi kieli eivät tee tästä yhtä helppolukuista kuin hieman pienemmille suunnatut vanhat Goosepumpsit ja vastaavat.
Vaikka Kellopelikuiskaaja tulee varmasti kolmesta ensimmäisestä Nordic Horror -kirjasta olemaan se, joka päätyy vinkattavakseni, kolmas Korvaaja oli ehdottomasti henkilökohtainen suosikkini. Nuori larppaaja Taika saa päähänsä iskun historiaa elävöittävissä turnajaisissa, hänellä paljastuu syöpä ja hän alkaa nähdä näkyjä menneisyydestä sekä kammottavasta Ring-leffojen tyttöä muistuttavasta hahmosta. Historialliset jaksot keskiajasta viikinkiaikaan ja sisällissotaan lomittuvat Taikan tarinaan ja teemat ja tarinat punotaan lopussa tyydyttävästi yhteen. Virkistävää oli myös maaseutunäkökulma, ja Janna Räsäsen äänikirjaversio tavoitti loistavasti luontevuuden murteellisessa kerronnassa. Erityisesti historiasta kiinnostuneille ja jo vähän sofistikoituneemmille lukijoille Korvaaja on varmasti omiaan, joskin huonommin lukevalle seiskalle sitä ei kannata antaa ensimmäisenä käteen, koska kerroksia ja tasoa on lyhyeen kirjaan aika paljon. Molemmille Korvaajalle ja Kellopelikuiskaajalle sain myös suosituksen kirjastossa tettiläisenä olleelta ysiluokkalaiselta.
Helmet-lukuhaaste 2022: 47.-48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun
Siniset helmet 
One Comment Add yours