Mustempaa magiaa: Oona Pohjolaisen ja Adele Sevimlin Kärsimyskukkauuteaddiktio

Oona Pohjolainen & Adile Sevimli: Kärsimyskukkauuteaddiktio. Otava, 2022.

Kotimainen fantasiaesikoinen isolta kustantajalta on harvinaista herkkua ja Oona Pohjolaisen ja Adile Sevimlin nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Kärsimyskukkauuteaddiktio on erityisen poikkeuksellinen muutenkin kuin kielen solmuun pistävällä otsikollaan. Kysymyksessä on kansainväliseen tyyliin kirjoitettu noitafantasia, jossa on monimuotoinen hahmokaarti, kauniin hehkuvaa kieltä ja rutkasti omaleimaista maagista tunnelmaa. Mustan ja valkoisen magian rajaviivat etsivät muotoaan. Moraalin harmaiden alueiden, erilaisuuden hyväksynnän ja ihmisen ja luonnon suhteen tutkiskelu lisäävät tarinaan syvyyttä ja jälkimmäiset myös kipeää ajankohtaisuutta. Ystävyys ja taikuus ovat romantiikkaa suuremmassa roolissa, mutta sivussa mukana on myös sateenkaarisuhteita.

Voimiaan peitellyt Juno muuttaa maaseudulta kaupunkiin ja menee töihin kahvilaan, jossa kohtaa heti noitapiiriin kuuluvan Sadinin. Juno pääsee mukaan Sadinin piiriin, vaikka Sadin itse ottaakin tulokkaan vastahakoisesti vastaan. Piiri on lämminhenkinen ja harrastaa vain valkoista magiaa, vaikka Sadinia kiinnostaisi myös muiden kammoama musta magia, jota Sadinin isoäitikin harjoitti. Sadin ja Juno etsivät itseään ja voimiaan ja alkavat molemmat tahoillaan seurustella: Juno ihmistytön ja Sadin mustaa magiaa harjoittavan pojan kanssa. Samalla taustalla tuovat jännitteitä tavallisten ihmisten noitiin kohdistamat ennakkoluulot. Kaupungin luonto, josta valkoiset noidat hakevat voimansa, joutuu ihmisten hävitystyön uhriksi. Voivatko noidat selvitä ja mitä he ovat valmiita selviytymisensä eteen tekemään?

Pohjolainen ja Sevimli kirjoittavat kauniisti ja taikuus tulee kirjassa aivan iholle. Hahmot ovat kiinnostavan moniulotteisia ja vaikka alku on hitaampi, jännitteet kantavat ja muuttuvat koko ajan intensiivisemmiksi. Ainoa muuten upean romaanin heikkous on sen lopetus, joka tuntuu turhan kiirehdityltä ja asiat myös ratkeavat aivan liian helposti. Jännittävässä asetelmassa olisi ollut aineksia enempäänkin. Maailmanrakennus ja hahmojen luominen on niin vahvaa, että Kärsimyskukkauuteaddiktion maailmassa olisi mielellään viettänyt vielä enemmänkin aikaa. Vaikka yksittäiset fantasiaromaanit ovatkin kirjavinkkarin kannalta käteviä, samaan maailmaan sijoittuva jatko olisi tervetullut. Joka tapauksessa odotan innolla, mitä Pohjolainen ja Sevimli kirjoittavat seuraavaksi.

Helmet-lukuhaaste 2022: 32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja

Arvio: ***1/2

One Comment Add yours

Leave a comment