Meri Luttisen esikoisteos Myrskynsilmä on uusi estetiikaltaan muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva lempeä nuortenfantasiaromaani. Esikoistekijäksi Luttinen kirjoittaa vaikuttavan kauniisti ja havunhajuinen pohjoinen iskee kouriintuntuvana aisteihin. Muinaissuomalaisuus näkyy etenkin nimistössä, saunomisessa ja rautakautisen henkisessä maailmassa; liitos kotimaiseen mytologiaan on sen sijaan viitteellisempää ja tarut ja taikuus enemmän Luttisen kynästä.
Päähenkilö Kainu on 16-vuotias ja hänen on aika astua ympyröihin, seremonia, joka määrittää hänen paikkansa yhteisössä: onko hänen paikkansa käsityöläisten, emäntien vai äitien joukossa. Kaikkien yllätykseksi Kainu paljastuukin epätavallisen voimakkaaksi tietäjäksi eli tietiäksi ja kyläläisiä parantavasta vanhasta Tietiästä tulee hänen opettajansa. Voiman myötä Kainu astuu kohti kohtaloaan, mystistä Myrskynsilmä -riipusta ja kaupungissa koittavaa pelastustehtävää. Samalla hän saa myös voimaeläimekseen valkoisen suden, joka valitettavasti jää romaanissa aika pieneen osaan.
Tärkeä teema Myrskynsilmässä on itsensä hyväksyminen ulkoisista yhteisön paineista välittämättä ja pelkojensa hallitseminen. Useimpiin toisen maailman eeppisiin fantasiaromaaneihin verrattuna Myrskynsilmä ammentaa myös symbolisista saduista ja on sisällöltään kiltimpää ja paremmin jo alakoululaisille sopivaa kuin nykyisessä rankemmassa YA-fantasiassa keskimäärin. Vertauskohtana tulee etenkin mieleen Iida Sammaliston Tähtimosaiikki muutaman vuoden takaa. Juoni on melko perinteinen, mutta kerronta kantaa, kieli soljuu ja on mukava päästä lukemaan myös pohjoismaisempaa korkeaa fantasiaa.
Helmet-lukuhaaste 2020: 46. Kirjassa on sauna.
Arvio: ***1/2
Siniset helmet 
One Comment Add yours