Lama-ajan Lumikki: Andri Snær Magnasonin Aika-Arkku

IMG_20170714_130938909
Andri Snær Magnason: Aika-arkku. Aula & Co, 2017.

Islantilaisen Andri Snær Magnasonin Aika-arkku on erikoinen kirja: nuorten dystopia, mutta samalla enemmän aikuisten satu. Yhteiskunnallinen kritiikki ja Lumikki-satua jäljittelevä juoni valjastetaan molemmat käsittelemään ajan teemaa. Aika-arkku on ajankohtainen romaani traagisesta taistelusta aikaa vastaan. Kyvyttömyys hyväksyä ikääntymistä ja kuolemaa sekä ihmisen yritys valjastaa aika tahtonsa kahleisiin ovat romaanin suuria kysymyksiä. Jos sukulaisia pitää etsiä, Michael Enden samalla yhteiskunnallinen ja satumainen aikavarkaista kertova Momo tulee ensimmäisenä mieleen.

Aika-arkun kehyskertomus keskittyy lähitulevaisuuteen, jossa on keksitty aikakapseli, arkku, johon ihmisen voi sulkea ja syväjäädytyksen tavoin ikääntyminen lakkaa. Arkku on keino elää täydellistä elämää, skipata kaikki maanantait tai ikävät sateiset päivät. Lama-aika saa ihmiset ryömimään arkkuihin ja asettamaan ajastuksen, että ne avataan vasta, kun taloudellinen tilanne on parempi. Parempaa tilannetta ei kuitenkaan tule: autiossa maailmassa ei ole ketään, joka tilannetta parantaisi, ja vuodet vierivät.

Kehyskertomuksen päähenkilön Sigrúnin perhe on sulkeutunut myös arkkuihin, mutta Sigrún herää liian aikaisin villiintyneeseen maailmaan. Hän tapaa muutamia muita lapsia ja naisen, joka alkaa kertoa hänelle satua menneisyydestä. Toisin kuin Aika-arkun takakansitekstistä voisi luulla, Sigrún on romaanissa hyvin pienessä osassa ja satusisäkertomus vie suurimman osan sivumäärästä.

Vertauskuvallinen aikuisten satu kertoo kuninkaasta, joka sulkee prinsessansa Korpikin kääpiöiden takomaan taika-arkkuun estääkseen ikääntymistä tai rumia päiviä koskettamasta tyttöä. Kuningattarensa menetettyään hän haluaa tyttärensä voivan elää ikuisesti. Samaan aikaan kuningas itse lähtee valloittamaan yhä suurempaa valtakuntaa, mutta onni, rauha ja yhteinen aika tuntuvat kaikkoavan vain yhä kauemmas mitä enemmän kuningas niitä metsästää. Kaikki muut Korpikin ympärillä vanhenevat, päivät ja vuodet katoavat mystisesti ja lemmikit lakkaavat tunnistamasta häntä ja kuolevat. Traagisten tapahtumien kierre näyttää mahdottomalta pysäyttää.

Aika-arkku on liian melankolinen ja syvämietteinen, jotta lapset saisivat siitä kiinni. Peter Panin tavoin se käsittelee tematiikkaa, joka koskettaa enemmän aikuisia kuin nuoria, joille se periaatteessa on luokiteltu. Valitettavasti se siis todennäköisesti kuuluu kategoriaan kauniit kirjat, joiden on vaikeaa löytää niitä lukijoita, jotka kirjasta eniten nauttisivat. Toivotaan, että olen väärässä.

 

Helmet-lukuhaaste 39: Ikääntymisestä kertova kirja

Arvio: ***1/2

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s