Nostalgiaa korville: Thorbjørn Egnerin Kolme iloista rosvoa

Helmet-lukuhaasten kohta pohjoisesta klassikosta sai minut ottamaan uudelleenkuunteluun vanhan lapsuuteni suosikin, Thorbjørn Egnerin Kolme iloista rosvoa. Kuuntelin sitä lapsena lukuisia kertoja ja kun huomasin, että kirja löytyy Bookbeatista, päätin antaa vallan nostalgialle. Mutta voi kauhistus! Uusi äänikirjaversio kuulosti aivan väärältä. Siinä ei ollut näyttelijä Kauko Helovirran rauhoittavaa ääntä ja mikä pahinta, laulut oli ainoastaan luettu ääneen, vaikka nimenomaan Egnerin iloiset klassikkolastenlaulut kuten Rosvolaulu (Hiljaa hiljaa hiivitään näin Kaardemumman yössä) ovat vielä kirjaakin tunnetumpia. Ja laulut myös muodostavat erittäin ison osan kirjasta, joten niiden kuunteleminen luettuina säkeinä on melkoisen puuduttavaa. Eipä siis auttanut muu kuin varata kirjastosta cd-pakettina vanha versio.

Kolme iloista rosvoa on erittäin lempeä ja rauhoittava kirja, jonka arvot ovat pumpulinpehmeitä. Kardemumman kaupunki on naiivin idyllinen ja rakastettavia ovat myös sen rosvot Kasper, Jesper ja Joonatan. Särmää tuo lähinnä kipakka Sohvi-täti, jonka rosvot epäonnekseen päättävät ryöstää taloudenhoitajakseen. Meno on rauhallista, mutta etenkin näin huumorin ja alituisten laulujen takia pitkästymään ei silti ehdi. Hahmot ovat lutuisen sympaattisia. Aikuisena sitä tosin tulee miettineeksi eri yksityiskohtia, kuten että miten raitiovaununkuljettaja oikein saa elantonsa, kun matkustajat eivät maksa ja sen sijaan saavat joka kulkukerrasta leivoksen. Helavirran ilmeikäs luenta ja Leena Hurrin eläytyvä laulu olivat jääneet jo lapsuudesta mieleen, eivätkä pettäneet nytkään.

Helmet-lukuhaaste 2023: 7. Kirja on klassikkoteos Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta

Arvio: ****

One Comment Add yours

Leave a comment