Alice Walker: Häivähdys purppuraa. Suomentaja: Kersti Juva. WSOY, 2022.
Alice Walkerin palkitusta kirjasta Häivähdys purppuraa on tehty sekä suosittu elokuva että Broadway-musikaali, ja nyt myös Broadway-musikaalista tuli oma musikaalielokuvansa. Päätin suunnata suoraan alkulähteelle ja lukea Kersti Juvan suomennoksen. Odotin kaunokirjallista tarinaa mustien kovista kohtaloista 1920-luvun Amerikassa, mutta Walkerin kirja ei ollut täysin sitä mitä kuvittelin. Rankka kyllä, mutta myös valoisa ja feminismissään erittäin modernin intersektionaalinen, etenkin kun ottaa huomioon, että alkuteos on 1980-luvulta. Hahmojen värikkäiden elämien kautta käsitellään muun muassa naisen asemaa, kolonialismia, taloudellista eriarvoisuutta ja mustien oikeuksia. Päähenkilö Celie on musta kouluttamaton nainen, joka joutuu kamppailemaan kauheita olosuhteita vastaan, mutta samalla hän on myös voimakas ja edistyksellinen queerhahmo.
Häivähdys purppuraa alkaa hyvin synkissä väreissä. Alaikäinen Celie joutuu isänsä raiskaamaksi (tämä myöhemmin kyllä paljastuu isäpuoleksi) ja synnyttää kaksi lasta. Syy pistetään Celien niskoille, hänet otetaan pois koulusta ja pakotetaan vaimoksi väkivaltaiselle miehelle. Celie joutuu eroon rakkaasta siskostaan Nettiestä, joka puolestaan ajautuu lähetyssaarnaajapariskunnan mukana Afrikkaan. Romaani koostuu kirjeistä, joita Celie kirjoittaa ensin Jumalalle ja sen jälkeen siskolleen ja osittain kirja sisältää myös Nettien vastauskirjeistä Celielle. Erittäin suuri rooli Celien elämässä on häikäisevällä kapakkalaulaja Shug Averylla, joka on ensin Celien aviomiehen rakastajar, mutta jonka suhde Celieen mullistaa Celien käsityksen omasta seksuaalisuudestaan.
Sana on kokenut pahan inflaation, mutta Häivähdys purppuraa on ennen kaikkea voimauttava kirja. Walker tuo helposti epämääräiseksi ja abstraktiksi mieltyvät pahat kuten länsimaiden kolonialismin vaikutuksen tai toksisen maskuliinisuuden miehiä itseäänkin vahingoittavat piirteet konkreettisesti lukijan silmien eteen. Jotkut onnellisemmat käänteet ovat ehkä epäuskottavankin lempeitä, mutta raakojen ja inhottavien juonikuvioiden jälkeen lukija ei jaksa siitä valittaa. En ole vielä nähnyt kirjan kumpaakaan elokuvaversiota, joista kumpikaan ei kuulemma kata Walkerin romaania täydellisesti etenkään romaanin sateenkaarevuuden suhteen, mutta olen silti kiinnostunut niitä kokeilemaan.
Helmet-lukuhaaste 2024: 3. Pulitzer- tai Booker-palkinnon voittanut kirja
Arvio: ****
Siniset helmet 