Kuuraa hyytävämpi hukkajännäri: Elina Pitkäkankaan Kajo

Elina Pitkäkankaan Kuura vetosi minuun hyytävän upealla kansikuvallaan ja sisältö tuotti mukavan yllätyksen: ihmissusien kunnia oli viimein Twilight-halihauvojen jälkeen palautettu genreen ja hukilla taas terävät kynnet ja hampaat. Yliluonnollisen romantiikan suurkuluttaja virkistyi ihanasti, kun kliseiset juonenkäänteet käännettiinkin ympäri ja sankaritar oli bellamaisen ruikuttajan sijaan moraalisesti ambivalentti Inka, jota osuvasti on verrattu Scarlett O´Haraan. Kuura-trilogia sijoittuu…

Kansanperinteen kunnianpalautus: Mikko Kamulan Ikimetsien sydänmailla

Mikko Kamulan Ikimetsien sydänmailla oli ”pakko lukea” -listallani jo heti kun näin uutisen tulevasta kirjasta. Kotimaista mytologiaa historiallisella otteella! Kotimaisen kansanperinteen nousu fantasiakirjallisuudessa ei voisi enempää ilahduttaa, kun sinipiioista ja metsänneidoista kirjoitan itsekin. Helsingin Sanomien arvostelu ei ollut kovin valaiseva; toimittaja keskittyi valittamaan epäolennaisuuksista kuten sarjamuodosta ja historiallisten käytänteiden perusteellisesta selittämisestä. Odotin siis, että saisin…

Tv-sarja oli parempi osa 2: Diana Gabaldonin Sudenkorento

Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjasta tehty tv-sarja Outlander on ehtinyt toiseen tuotantokauteen ja bloggari samaten saanut nyt luettua kaksi ensimmäistä sarjan osaa. Ensimmäisen osan Muukalainen luin ensin ja katsoin ensimmäisen tuotantokauden vasta sitten, toisen osan Sudenkorento kanssa ehdin katsoa tv-sarjan ensin ja lukea kirjan vasta sitten. Nurinkurin järjestys saattoi vaikuttaa siihen, että mielestäni tv-sarjaversiossa tarinankerronta ja draama…

Verettömämpää hopeaverta: Victoria Aveyardin Lasinen miekka

Victoria Aveyardin Punainen kuningatar aloitti megasuositun Hopea-trilogian, josta ilmestyi nyt suomeksi toinen osa Lasinen miekka. Aveyard kirjoittaa YA-fantasiaseikkailua ja kolmiodraamaa vahvasti Nälkäpelin hengessä. Vallankumoukselliset, brändisodankäynti, valinnan tekeminen liian monen komistuksen välillä: kaikki tämä kuulostaa jotenkin tutulta. Aveyard kuitenkin sekoittaa dystopiaan aimo annoksen fantasiaa. Hopea-trilogian maailmassa valtaa pitävät kirjaimellisesti hopeaveriset ylimykset, joilla on myös synnynnäisiä taikavoimia….

Ärsyttävää aistikarnevaalia: Stephanie Garberin Caraval

Stephanie Garberin esikoiskirja Caraval on saanut innostuneen vastaanoton ja elokuvaversiokin on jo tekeillä. Caraval avaa omaperäisen fantasiasarjan, jossa maagisuus ja karnevalismi kulminoituvat salaperäiseen peliin. Voittaja voi toteuttaa toiveensa, mutta peliin osallistuja joutuu kiedotuksi lumeen ja harhojen verkkoon. Päähenkilö on tuntemattomalle kreiville kihlattu Scarlett, joka osallistuu Caraval-peliin löytääkseen karanneen sisarensa. Alkuasetelma Caravalissa oli lupaava, mutta aika…

Melankolisessa Mikä-Mikä-Maassa: Briitta Hepo-ojan Hylättyjen lasten kaupunki

Briitta Hepo-ojan Hylättyjen lasten kaupunki on kantensa tavoin enimmäkseen surumielisen sinisävyinen ja riipaiseva. Valoa antavat vain pienet keltaiset lyhdyt. Lasten dialogista löytyy myös huumoria, mutta mikään hauska ja kepeä kirja se ei ole. Hylättyjen lasten kaupunki on kirja lapsille, joilla on vakavat kasvot, ja aikuisille, joiden sisällä itkee hylätty lapsi. Itse en kymmenvuotiaana olisi ollut…

Tulevaisuuden taikaa: Theo Lawrencen Hehkuva ruumis

Theo Lawrencen Mystic City -trilogia yhdistää kahta takavuosien trendigenreä: dystopiaa ja yliluonnollista romantiikkaa. Miljöö on tulevaisuuden New York, jossa vahva luokkajako ja ympäristöongelmat ovat ajaneet köyhälistön alas haisevalle maantasalle ja rikkaat vallanpitäjät ylös tornitalojen korkeuksiin. Energiansa kaupunki saa taikavoimaisilta mystikoilta, joita kohdellaan huonosti ja joilta imetty energia pitää generaattorit toimimassa. Pääosassa on mafiamaisen Rosen suvun…

Sivustakatsojan silmin: Stephen Chboskyn Elämäni seinäruusuna

Stephen Chboskyn Elämäni seinäruusuna on vuosituhannen vaihteen Sieppari ruispellossa, ysäriin sijoittuva pojan kasvutarina, josta 2010 tehtiin muun muassa Emma Watsonin tähdittämä elokuva. Teinipäähenkilö Charlie on filosofinen sivustakatsoja, joka uusien vuotta vanhempien kavereiden Samin ja Patrickin avulla pääsee maistamaan elämän ensi hedelmiä. Aluksi kirja tuntui minusta hämmentävän naiivilta, mutta synkät aiheet ja ymmärrys Charlien näkökulmasta saivat…

Norminpurkutalkoot: Holly Bournen Oonko ihan normaali?

Holly Bournen Oonko ihan normaali? aloittaa nuorten tyttösarjan, jossa käsitellään ihmissuhteita ja normaaliutta tuoreen feministisellä tavalla. Huumori ja kipeät aiheet kulkevat käsi kädessä, eikä Bourne sorru helppoihin tai epäaidon imeliin ratkaisuihin. Poliittisuus ei piilottele itseään: kirjan tytöt perustavat feministisen kerhon ja välillä aiheesta pidetään suorasanaisia, pitkiäkin puheita. Vaikka puheet asiaa ovatkin, annan Bournelle miinusta siitä,…

Lumoavaa luistelua: Henna Helmin Miisan kaksoisaxel

Henna Helmin Miisa-sarja on pitkään ollut niiden kirjojen listalla, jotka pitäisi lukea. Viidesluokkalaiset tytöt ovat monta kertaa kirjastossa kyselleet Miisojen perään, yleensä turhaan, koska hyllyssä ne eivät pysy. Olen kartellut tehtävää lähinnä ennakkoluuloista urheilukirjallisuutta kohtaan, mutta Miisan kaksoisaxelin kohdalla oletukseni menivät metsään. Miisa on kirja taitoluistelusta, mutta ei todellakaan pelkästään taitoluistelijoille. Miisan kaksoisaxelin nimikkopäähenkilö on…

Kieron huumorin juhlaa: Andy Stantonin Herra Gummi ja kirsikkapuu

Modernista lastenkirjallisuudesta nonsensen ja absurdin huumorin ehdoton kuningas on Andy Stanton. Kun lastenkirjastonhoitaja on kuollut sisältä luettuaan liian monta liukuhihnalla tuotettua pupukirjaa, Herra Gummien ennalta-arvaamaton anarkismi saa hörähtelemään ääneen. Herra Gummi –kirjat ovat kuin raikas kevätsade, joka virkistää, mutta välillä heittää niskaan kumikaloja ja piparkakkuja. Omituinen huumorintaju on kirjoista nauttimisen välttämätön edellytys. Herra Gummi ja…

Oikeanlaisen erilaisuuden ylistys: R.J.Palacion Ihme

R.J.Palacion Ihme on moniulotteinen, valoisa ja viisaasti kirjoitettu kirja vaikeasti epämuodostuneesta Augustista eli Auggiesta. Moniääninen kertojaratkaisu tuo raikkautta, rosoa ja ymmärtämystä muuten helposti alleviivaavaan suvaitsevaisuuden teemaan. Auggien lisäksi ääneen pääsevät muun muassa hänen kaverinsa, siskonsa ja siskon poikaystävä. Auggie on koko ikänsä joutunut käymään niin paljon leikkauksissa, että ei ole älykkyydestään huolimatta pystynyt käymään tavallista…