Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi uutta supersankarikirjaa lapsille, Annastiina Stormin Teräsmiespoika ja muita lentäviä asioita ja Sari Peltoniemen Ihmetyttö, ja lisää samasta aiheesta on vielä syksyllä tulossa. Utopia on myös ollut nuortenkirjallisuuden ja aikuisten puolella scifissä nousussa, mutta Sari Peltoniemen Ihmetyttö edustaa poikkeuksellisesti lapsille suunnattua utopiascifiä ja yhdistää siihen vielä supersankarit. Aiju Salmisen kuvitus on pirteä ja sopii kirjaan, mutta edustaa sellaista yksinkertaista tyyliä, joka ei ole eniten minun makuuni. Kirja on suloisesti kirjoitettu ja sopii parhaiten alakoulun ensimmäisille luokille sekä ääneen luettavaksi alle kouluikäisille. Päähenkilö, eläinrakas Aili, asuu tulevaisuuden suurkaupungissa Tursassa ja hänen koko perheensä on supersankareita. Jopa uusi pikkusisarus osoittaa kykynsä jo kapaloissa, mutta Aililla ei näytä olevan mitään supersankarivoimia – vai onko sittenkin?
Peltoniemi yhdistää näpsäkästi hauskan vahvasti Ihmeperheen mieleen tuovan supersankaritarinan tulevaisuuden kuvaukseen, jossa kiinnostavat yksityiskohdat tulevat esiin hienovaraisesti sivussa kerrontaa pysäyttämättä. Tulevaisuus on positiivinen, koska ongelmia on ratkaistu ja mitään kauhukuvia ei ole tiedossa, mutta mukana on haikea väre: metsään tai merelle ei ole asiaa ilman pitkää jonotusta. Supersankarien on myös helpompaa piilotella kykyjään hankaluuksien ja ennakkoluulojen välttämiseksi. Päähenkilö Aili on kuitenkin sympaattinen ja tomera sankaritar, ja hänen eläintoverinsa (huonekärpänen Marjut ja mummolle tarkoitettu kissanpentu Hopea) ovat vallan mainioita. Seikkailuja ja arvoituksia tulee eteen, kun joku hiippailee supersankarien kodin lähellä, mutta ei seuraa mitään varsinaisesti aremmille ja pienemmille liian pelottavaa. Vaikka juoni nyt ei suoranaisesti yllättänyt, kaikkiaan mukavan erilainen ja hyväntuulinen tapaus.
Helmet-lukuhaaste 2022: 46. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen
Arvio: ***1/2
Siniset helmet 
One Comment Add yours