Kungfufantasia jatkaa potkimistaan: Jin Yongin Kotkasoturien taru 2, Yhdeksän yinin totuus

IMG_3458
Jin Yong: Kotkasoturien taru 2, Yhdeksän yinin totuus. Moebius, 2019. 

Jin Yongin kiinalaista taistelulajeihin keskittyvää wuxia-kirjallisuutta edustavan Kotkasoturien tarun aloitti vauhdikkaasti Soturin oppivuodetSilti minua hieman pelotti avata sarjan toista tiiliskivimäistä osaa Yhdeksän yinin totuus. Olihan kirjojen lukemisen välissä kulunut vuosi, ja arvelin, että laaja henkilöhahmojen ja erilaisten taistelukoulukuntien kaarti voisi olla vaikeaa muistaa. Aluksi näytti, että pelkoni oli aiheellinen: jatko-osa vyöryttää vanhojen tuttujen lisäksi kasan uusia hahmoja ja vielä lisää uusia taistelulajimestareita lempinimineen. Melko pian nimet kuitenkin palautuivat mieleeni ja Yong kuljettaa kerrontaansa niin epähienovaraisesti kädestä taluttaen ja melkein loukkaavasti lukijoiden heikkoon käsitytyskykyyn luottaen, että nopeasti olin taas kärryillä ja kärryt täydessä vauhdissa.

Kotkasoturien tarussa osat eivät niinkään keskity muodostamaan itsenäisiä osia selkeine tarinankaarineen ja lopputaisteluineen, vaan taistelu on kirjoissa peruskauraa, josta osa on leikkimielistä kisailua ja osa verisempää mättöä. Yhdeksän yinin totuus jatkaa suoraan siitä mihin edellinen osa jäi ja loppuu myös kesken ja epäilemättä jatkuu taas seuraavassa. Soturin oppivuosissa eri koulukuntia edustava munkki ja seitsemänä kummajaisena tunnettu soturijoukko kouluttivat molemmat lapsen, joiden oli määrä vartuttuaan ratkaista kaksintaistelulla menneet vääryydet ja kunnianloukkaukset. Jatko-osan alkusivuilla koko kaksintaisteluajatuksesta luovutaan ja sen sijaan keskiöön nousee kaksi muuta konfliktia: poliittiset ja kansalliset kiistat sekä päähenkilön (kummajaisten kouluttaman nuoren Guo Jingin) halu avioitua muiden tahdon vastaisesti vaarallisen kungfumestarin tyttären Huang Rongin kanssa.

Yhdeksän yinin totuus nostaa kierroksia edellisestä osasta, jossa vasta seurattiin Guo Jingin varttumista. Edelleen Guo Jingin koulutuksella on romaanissa tärkeä osa, mutta veijarimaista huumoria, taistelun melskettä sekä nopeasti viuhuvia yllätysjuonenkäänteitä ja konnankoukkuja riittää. Taisteluliikkeiden kuvaus on yhtä runollista kuin edellisessä romaanissa, ja saa seurakseen myös lyyristä ruokien ja ruuanlaiton kuvausta. Jännitystä ja kiinnostavia toimintaelokuvamaisia juonia riittää, mutta miinusta Yong saa yliselittelystä, jollaiseen lapsillekaan suunnattu kirjallisuus harvoin sortuu. Kirjojen koko on myös niin massiivinen, että karsittavaa olisi ollut. Silti varmasti minun on pakko lukea seuraava osa, enkä pistäisi pahitteeksi, jos jokin tv-sarja-adaptaatio löytyisi myös suomalaiselle yleisölle suunnatuista suoratoistopalveluista.

Helmet-lukuhaaste 2020: Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö

Arvio: ***1/2

One Comment Add yours

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s