Taikurin taru päättyy: Anniina Mikaman Tinasotamiehet

Tina
Annina Mikama: Tinasotamiehet. WSOY, 2020. 

Anniina Mikaman palkittu Taikuri ja taskuvaras, aloitti viehättävän nuorten spefisarjan, joka yhdistelee historiallista romaania, romantiikkaa, jännitystä ja steampunk-scifiä. Viime vuonna ilmestynyt Huijarin oppipoika lumosi minut vielä edellistä osaakin vahvemmin. Siinä missä Taikuri ja taskuvaras sijoittui 1800-luvun Helsinkiin ja kertoi Mina-nimisestä taskuvarkaasta ja Tom-nimisestä taikurista, Huijarin oppipoika oli ennemmin esiosa kuin jatko-osa ja kertasi Tomin seuralaisen, äkeän vanhuksen Wiktorin, nuoruusvuodet Krakovassa ja tutustumisen Tomiin. Uudessa komeassa päätösosassa Tinasotamiehet palataan jatkamaan Tomin ja Minan tarinaa, vaikka sivussa myös Wiktor kohtaa hahmoja menneisyydestään. Tällä kertaa näyttämönä on klassinen viktoriaaninen Lontoo.

Taikurista ja taskuvarkaasta voi suoraan hypätä Tinasotamiehiin, vaikka Huijarin oppipojan lukeminen välissä lisääkin lukunautintoa ja auttaa ymmärtämään hahmojen sävyjä. Jollet ole vielä lukenut Taikuria ja taskuvarasta, arvion lukeminen kannattaa jättää tähän, koska päätösosasta on vaikeaa puhua spoilaamasta ensimmäisen osan twistiä. Mennään siis asiaan: pohjimmiltaan trilogian juonessa on kysymys aikamatkailusta ja kolmannessa osassa aikamatkailu ja vieraat tulevaisuudesta tulevat vielä edellisiä osia suurempaan rooliin. Taikuri Tom, vanha professori Wiktor ja heitä avustava Mina lähtevät yhdessä Lontooseen esiintymään ja mukaan tulee myös Tomin rakentama mekaaninen Tinasotamies. He saavat kuitenkin huomata, että sekä menneisyyttä että tulevaisuutta on yhtä vaikea jättää taakseen.

Tinasotamiehet käynnistelee hieman hitaasti liikkeelle ja minulla meni tuokio uudeelleenlämmetä sarjalle. Loppua kohden vauhti kuitenkin kiihtyy ja niin hahmot kuin myös lukijan tunteet ovat vaarassa. Toiminnan mäiskettä on tarjoilla paljon edellisiä osia enemmän ja kaikki hahmot ja juonisäikeet saavat arvoisensa crescendon. Erityisesti nautin Tomin ja Minan suhteesta, uusista mytologisista käänteistä sekä Lontoon katujen aidosta olivertwistmäisestä tunnelmasta. Loppuun jää myös kiehtovia vihjeitä tiettyjen sivuhahmojen myöhemmistä vaiheista. Tämä trilogia jää ehdottomasti elegantiksi erityistapaukseksi kotimaisen nuortenkirjallisuuden kentällä ja vaikka olenkin surullinen, että se on nyt ohi, odotan innolla, mitä Mikama kirjoittaa seuraavaksi.

Helmet-lukuhaaste 2020: 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

Arvio: ****

One Comment Add yours

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s