Sisäänheittokirjoja lukuhaluttomille koululaisille

img_20190718_1244204340200615837720235.jpg
Kuvassa Seinäjoen pääkirjaston lastenosasto. 

Kun keskustelu lasten ja nuorten lukemisesta raivoaa taas kuumana ja syysloma on nimetty lukulomaksi, ajattelin kirjavinkkarina tarjota muutaman vinkin lukuhaluttoman koululaisen saattamiseen kirjojen ääreen. Ikätasot eivät ole ehdottomia, vaan lapsen lukutaidon ja kypsyyden asteen mukaan pari luokkaa ylemmän tai alemman kirjat saattavat sopia hänelle paremmin. Osa kirjoista, kuten esimerkiksi Neropatin päiväkirjat, maistuu myös hyvin laajalle ikäskaalalle. Perusperiaatteena olen valinnut tähän kirjoja, jotka ovat lyhyitä, usein myös kuvitettuja, ja joista osasta olen omin silmin todistanut tehoa.

Disclaimerina, että tämän listan suositukset on tarkoitettu herättelemään sellaisen lukuhaluja, jolle lukeminen on kokemattomuuden ja kiinnostuksen puutteen takia työlästä; lista ei sisällä selkokirjoja tai muita lukemisesteisille tai S2 oppilaille soveltuvia kirjoja.

 

1 lk

Paula Noronen: Yökoulu –sarja

Pieni hirviöhirvitys antaa jo alkumetreillä puhtia lukuinnostukseen. Supermarsuilla maineeseen kohonnut Paula Noronen kirjoittaa helppolukuisessa sarjassaan humoristisesti Yökoulusta, jota käyvät öisin tsombit, vampyyrit ja ihmissudet.

Hyppää kirjan kyytiin –sarja

Helppolukuisessa kirjasarjassa vähäiset tekstit ovat isoilla kirjaimilla ja kirjat ovat runsaasti kuvitettuja. Sarjasta löytyy niin viikinkiseikkailuja, satujen uudelleentulkintoja kuin astronautteja ja merirosvojakin. Oma suosikkini on Karmiva totuus Tuhkimosta. 

Magdalena Hai: Painajaispuoti –sarja

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden moniottelijan Magdalena Hain helppolukuisessa sarjassa seikkaillaan hauskoja ällöyksiä ja kummallisuuksia kuhisevassa Painajaispuodissa, johon reipas Ninni on pestautunut apulaiseksi. Lapsilukijoiden suosikki on puodin pahankurinen maskottimustekala Löllis.

 

2 lk

Elias ja Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille –sarja

Suosittu Käsikirja supersankareille sisältää erittäin vähän tekstiä ja paljon kuvia. Sankari on koulukiusattu Alisa, joka löytää kirjastosta kirjan, jonka avulla voi opetella ihan oikeaksi supersankariksi. Vinkkauksissa mennyt kuin häkä.

Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari –sarja

Kapteeni Kalsarit ovat jo vuosia olleet klassikko lukuhaluttomien houkuttelussa kirjan ääreen. Sarjakuvamainen kuvitus, hulvaton vaippasankari ja vessahuumori purevat yhä.  Sarjasta löytyy nyt myös elokuvaversio, jonka voi katsoa niin kirjastosta kuin Netflixistäkin.

Timo Parvela: Pate-sarja

Megasuositun Ella-sarjan spin-off Pate sisältää alkuperäistä enemmän kuvitusta ja keskittyy villeihin humoristisiin seikkailuihin. Uusimmassa kirjassa Pate ja Blacknessin hirviö sählätään Skotlannissa ja jalkapalloa harrastaville Paten jalkapallokirja on ehdoton.

 

3 lk

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirjat

Neropatin päiväkirjat on monenikäisille sopiva koululaisten helpon luettavan kuningas. Gregin sarjakuvia sisältävät päiväkirjat ovat puhekielisiä ja nopealukuisia. Nolot tilanteet koulussa ja perheen kanssa vetoavat vuodesta toiseen ja sähellys kasvaa kasvamistaan.

Andy Stanton: Herra Gummi –sarja

Stantonin Herra Gummit sisältävät vähemmän kuvia, mutta tekstiäkin on vähän. Sarja sopii etenkin omituisen brittiläisen huumorin ystäville, sillä meno on aivan absurdia. Polly-niminen tyttö joutuu jatkuvasti pelastustoimiin, kun paha herra Gummi tekee ilkeitä suunnitelmiaan.

Andy Griffiths: Maailman paras puumaja 13 kerrosta

Käännösuutuus sarjakuvamaisia kuvia sisältävien kevyempien lastenkirjojen saralla. Andy ja Terry asuvat mahtavassa puumajassa, jossa on karkkia ampuva tykki, vesiliukumäet ja kaikkea, mitä toivoa voi. Samalla he yrittävät vältellä kirjan kirjoittamista ja kohellusta muun muassa vesiapinoiden ja jättiläisbananaanin kanssa seuraa.

 

4 lk

Goeff Rodkey: Tapperin kaksoset –sarja

Tapperin kaksoset Reese ja Claudia kilpailevat ja riitelevät jatkuvasti keskenään ja raportoivat kirjoissa molemmat omasta näkökulmastaan, samalla tekstiä Wikipedia-artikkeleilla, nettikeskusteluilla, kuvilla ja vanhempien tekstiviesteillä höystäen. Ensimmäisessä kirjassa käydään sotaa sisarusten välillä, toisessa osallistutaan koulun aarrejahtiin New Yorkissa.

Liz Pichon: Tom Gates –sarja

Päähenkilö Tom Gates piirtelee kirjoihinsa mielellään paljon pilakuvia (etenkin opettajista ja inhokkiluokkatovereista) ja yrittää keksiä siistimpää logoa bändilleen. Koululaishuumoria Neropatin päiväkirjojen vanavedessä.

Rachell Renée Russell: Nolo elämäni -sarja

Myös Nolon elämäni päähenkilö Nikki höystää päiväkirjojaan sarjakuvatyylisillä kuvilla. Nolouksia aiheuttavat niin sähläykset koulussa kuin perhe, johon kuuluu ärsyttävä pikkusisko ja torakalta näyttävää tuholaistorjunta-autoa ajava isä. Taidekilpailut ja ihastukset ovat Nikin elämässä isossa osassa.

 

5 lk

Max Brallier: Maailman viimeiset tyypit

Maailman viimeisiä tyyppejä mainostetaan osuvasti Neropatin päiväkirjojen ja Walking Deadin mashupiksi. Runsailla hauskoilla kuvilla höystetystä zombiapokalyptisestä seikkailusta löytyy myös tv-sarjaversio Netflixistä.

Timo Parvela ja Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja

Räjähtävän suosion saanut scifisarja runsaalla kuvituksella, joka kuitenkin osuu vanhempienkin lukijoiden makuun. Salaperäisen tietokonepelin voittaneet lapset otetaan mukaan avaruusretkikuntaan, joka lähtee kohti vierasta planeettaa.

Martin Widmark: Ruusun salaisuus

Pienemmille tarkoitetusta Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjasta tunnettu Martin Widmark lähtee synkemmille vesille vuoteen 1918-sijoittuvassa kuvitetussa nuortendekkarissa. Stefan selvittää äitinsä kuolemaa, joka aluksi näytti itsemurhalta, mutta onkin ehkä jotain muuta.

 

6 lk

Ted Forsström ja Kaj Korkea-aho: Zoo, viraalit nerot

Zoo jatkaa Bert-kirjojen perinnettä murrosikäisellä poikahuumorilla kuvituksella höystettynä. Yläkouluikäinen Atlas piirtää sarjakuvia, ihailee rintavarustuksia ja päivittelee luokan Youtube-tähteä, joka hakee menestystä käristämällä ahteriaan vohveliraudalla.

Jo Salmson: Tam kerjäläispoika

Jo Salmsonin Lohikäärmerastastaja-sarja tekee poikkeuksen fantasiatiiliskiviin mangahenkisellä kuvituksella ja vähällä tekstillä. Kerjäläispoika Tam alkaa kuulla lohikäärmeiden ääniä ja haluaa lohikäärmeratsastajaksi. Valitettavasti kirjoja on sarjassa ilmestynyt suomeksi vain kaksi.

Andy Mulligan: Roskaa

200-sivuinen raadollinen nuortenjännäri Roskaa sijoittuu Etelä-Amerikkaan, jossa slummin poikajoukko löytää laukullisen rahaa kaatopaikalta. Korruptoituneet poliisit ja raharikkaat ovat pian poikien perässä. Kirjasta löytyy myös elokuvaversio Trash.

 

7 lk

Jyri Paretskoi: K15

Yläkoulun helpon luettavan tämänhetkinen ehdoton ykkönen on K15-sarja. Satasivuiset ja vielä keskusteluketjujen keventämät kirjat keskittyvät alapäähuumoriin ja taattuun koukutukseen. Sivussa käsitellään perhesuhteita, ihastusta ja kiusaamista, mutta seksirobotit, hankalat stondikset ja kakkarunot edellä.

Aleksi Delikouras: Nörtti –sarja

Toinen yläkoulun helppolukuisen kunkku on Aleksi Delikouraksen Nörtti, josta kirjojen lisäksi löytyy Youtube-videoita ja tv-sarja Yle Areenasta. Päähenkilö Dragonslayer666 on armoton pelinörtti ja pelaamisesta kiinnostuneille sarja on ehdoton valinta, vaikka huumori viihdyttää pelaamattomiakin.

Janne Teller: Samantekevää

Lyhyt romaani on täsmäkirja niille teineille, jotka hokevat kaikkeen “ihan sama”. Raju ja herättelevä kirja seiskaluokkalaisista, jotka lähtevät miettimään onko millään mitään väliä ja päätyvät kauheisiin tekoihin.

 

8 lk

Sarah Crossan: Yksi

Säeromaani, eli kevytlukuinen runomuotoinen romaani (ei kuitenkaan siinä merkityksessä, että säeromaaneissa olisi vaikkapa loppusointuja vaan runollisuus on modernimpaa). Yksi on sisällöltään raastava kirja siamilaisista kaksosista, ensirakkaudesta ja kuolemasta.

Kirsti Kuronen: Paha puuska

Kirsti Kuroselta löytyy useita tekstimäärältään keveitä säeromaaneja, kuten Pönttö ja uutuus Merikki, joka kertoo ystävyydestä ja ystävyyden päättymisestä. Paha puuska on Kurosen säeromaaneista rajuin ja synkkäsävyisin ja käsittelee pikkuveljen itsemurhaa. Ei jätä silmiä kuiviksi.

Sanna Heinonen: Noland

Sanna Heinosen lyhyt jalkapalloromaani Noland koskettelee pallonpotkiskelun lisäksi rasismia ja on siinä hyppysellinen fantasiaakin. Valtteri tutustuu joukkuetoveriin Baburiin juuri kun paikkakunnan ilmapiiri kiristyy ja Valtterin isä liittyy maahanmuuttoa vastustavien mustatakkisten riveihin.

 

9 lk

J.S. Meresmaa: Lintuhäkin muotoinen soittorasia

J.S. Meresmaa on kirjoittanut yhden pisimmistä kotimaisista fantasiasarjoista, mutta Lintuhäkin muotoinen soittorasia on ehkä kooltaan pienimpiä Suomessa julkaistuja kirjoja. Novellikokoelmassa tarinat ovat vain yhden pikkuisen sivun mittaisia ja tarinat hyppivät outouksista kauhuun ja unelmiin.

Salla Simukka: Sytytä valot/Sammuta valot

Nuortendekkareillaan menestystä niittäneen Salla Simukan Sytytä valot/Sammuta valot on kääntökirja, jonka toisella puolella on väriltään iloisempia ja toisella kammottavampia kertomuksia. Etenkin kauhunovellit sopivat uinuvan lukunälän herättelyyn.

Stephen King: Carrie

Kauhukingin klassikko Carrie ei ole tämän listain ohuin tai helpoiten luettava kirja, mutta veriset koulutanssijaiset jaksavat kiehtoa yläkoululaisia vuodesta toiseen. Pituuskaan ei Kingin kirjaksi ole yhtä mittava kuin muissa teoksissa. Sopii etenkin niille, jotka alakoulussa lukivat kyllä lastenkirjoja mutta jättivät ne sitten lapsellisina taakse, eivätkä ole enää löytäneet kirjojen ääreen.

 

 

One Comment Add yours

  1. Painajaispuoti, Kapteeni Kalsari ja Neropatin päiväkirjat olivat meillä ihan ykkösiä viime vuonna.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s