Kynäniekan pakollinen: Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia

img_20190911_1819176280456301650195795.jpg
Raymond Queneau: Tyyliharjoituksia. Otava, 1991.

Helmet-lukuhaasteeseen kuuluu kohta “kirjan lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen”. Tämän kohdan suorittaminen on ollut minulle erityisen haasteellista, koska näin ylimielisesti sanottuna olen kirjallisuuden opintojen aikana ja niiden jälkeen saanut luettua klassikoista suurimman osan. Käsiini sattui Raymond Queneaun kuuluisa Tyyliharjoituksia, ja kun aloin lukea sitä, muistin itsea asiassa senkin lukeneeni jo aiemmin. Tyyliharjoituksia ei kuitenkaan ole mikään juoniromaani, jonka lukukokemus kärsisi useasta lukukerrasta. Tämän kirjoitusharjoitelmakokoelman voi kirjoittamisen harrastaja lukea miten monta kertaa hyvänsä, ja aina siitä saa uusia ideoita.

Raymond Queneau kirjoitti 40-luvulla kokoelman, jossa on 99 noin sivun mittaista tekstiä, joiden on tarkoitus testailla erilaisia tyylikeinoja. Tylsähkö juoni on kaikissa teksteissä sama: mies tulee toisen tönimäksi bussissa ja sitten kertoja näkee miehen myöhemmin kaupungilla, kun hänen kaverinsa neuvoo häntä siirtämään takinnappinsa paikkaa. No niin, nyt olen spoilainnut teiltä koko kirjan! Kokoelman nerokkuus on siinä, että Queneau haluaa osoittaa, miten vaihtamalla näkökulmaa, runomittaa, genreä, murretta ja muita tyylikeinoja hän saa saman kuivan tarinan näyttämään aina uudelta. Siksi Tyyliharjoituksia onkin must jokaiselle kirjoittajalle ja avaa ajatuksia ymmärtämään, miten paljon tyyli vaikuttaa ja miten paljon kirjallisia keinoja me usein suljemme pois, ihan vain, kun emme tule niitä ajatelleeksi. Muillekin kuin kirjoittajille Tyyliharjoituksia tarjoaa hupia, sillä osa harjoituksista on varsin huvittavia.

Itse luin Tyyliharjoituksia aiheeseen sopivasti välipaloina bussimatkoilla. En suosittelekaan ahmimaan koko kirjaa kerralla, sillä toisteinen sisältö ja väliin vaikeasti luettavat tavusiirtelyt tekevät muuten lukemisen raskaaksi. Suomennoksessa ranskankielisen maailman ilmiöitä on oivaltavasti kotoutettu, vaikkakin muutamin paikoin suomennos tuntuu vanhentuneen. Joka tapauksessa Pentti Salmenranta on tehnyt Herkuleen urotyön, sillä kirja kuuluu varmaan Joycen Finnegans Waken ohella vaikeimmin käännettäviin tapauksiin.

Helmet-lukuhaaste 2019: 8. Kirjan lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen

Arvio: ****

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s