Matriarkaatin jyly: Naomi Aldermanin Voima

img_20190523_0853286335686421196779173.jpg

Naomi Aldermanin Voima on Margaret Atwoodin klassisen, nyt tv-sarjana mainetta niittävän Handmaid´s Talen tavoin sukupuolten yhteiskunnallista valtadynamiikkaa käsittelevä dystopia. Mutta siinä missä Orjattaresi esittää fundamentaali-uskonnollisen tulevaisuuden, jossa patriarkaalisuus on edennyt huippuunsa, Voima kääntää asetelman päälaelleen ja kertoo matriarkaalisesta tulevaisuudesta, jota naiset hallitsevat rautaisella kädellä ja meidän maailmamme sukupuoliroolit ovat kääntyneet päälaelleen.

Ajatusleikki on yhteiskunnallisesti kiinnostava, mutta olin hieman pettynyt siitä, että Alderman tulevaisuuden matriarkaalisen maailman sijaan kuvaa muutosprosessia, joka on aivan liian epärealistisen nopea. Ihmisten asenteet ja roolit, jotka yleensä eivät muutu kuin hitaasti sukupolvien kautta, muuttuvat radikaalisti päinvastaisiksi vain parissa vuodessa. Plussaa annan Aldermanille sen sijaan siitä, että hän käsittelee vallan korruptoivaa voimaa ja kuvaa äkillisesti niskan päälle päässeiden naisten väkivaltaisuutta ja julmuutta kliseisten rauhanomaisten matriarkaatti-utopioiden sijaan.

Voiman perusideana on deus ex machina, joka yhtäkkiä tekee naisista miehiä fyysisesti voimakkaampia: mahdollisesti toisen maailmansodan kaasujen jälkivaikutuksesta on syntynyt mutaatio, joka on luonut naiskehoihin sähköankeriaita muistuttava vyyhdiksi nimetyn elimen, jonka avulla naiset pystyvät antamaan sähköiskuja. Aluksi sitä ilmenee vain nuorilla tytöillä, sitten tytöt voivat opettaa aikuisetkin naiset käyttämään voimiaan. Hallitukset ovat huolissaan ja hämmentyneitä. Kykyjä yritetään tukahduttaa, hallita ja tutkia. Lopulta uuden voiman tuomaa muutosta ei kuitenkaan voi estää ja seuraa sotaa, kaaosta ja väkivaltaa.

Päähenkilöitä Voimassa on monta: uudeksi Eevaksi itsensä nimittävä Allie, karkurityttö, joka perustaa uuden Äidin kultin; nuori miestoimittaja Tunde, joka tarkkailee ja raportoi muutoksista tuoreeltaan; rikollispomon tytär Roxy, jonka sähkövoimat ovat poikkeuksellisen suuret; vallanhimoinen poliitikko Margot ja hänen tyttärensä Jocelyn, jolla on vaikeuksia oman sähkövoimansa kanssa. Hahmot tarjoavat erilaisia näkökulmia muuttuvaan maailmaan. Itselleni uskonnollisuuden vahva osa yhteiskunnallisessa muutoksessa tuntui sähkövoiman rinnalla vähän liialliselta, mutta amerikkalaiselta katsantokannalta valinta varmasti oli luonnollinen. Erityisesti pidin romaanin alussa ja lopussa olevista metapätkistä, joissa kirja esitellään mieskirjailijan 5000 vuotta myöhemmin kirjoittamana historiallisena romaanina, jonka ideaan naiskustannustoimittaja suhtautuu hieman epäuskottavana.

Helmet-lukuhaaste 2019: 11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa

Arvio: ***

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s