Perhetragedia puutarhajuhlissa: Liane Moriartyn Tavalliset pikku pihajuhlat

IMG_20171216_110110.jpg
Liane Moriarty: Tavalliset pikku pihajuhlat. WSOY, 2017.

Liane Moriartyn Tavalliset pikku pihajuhlat on samaan aikaan tragedia ja komedia aivan tavallisista grillijuhlista, jotka mullistavat kolmen pariskunnan elämän ja parisuhteet. Suhtautumiseni kirjaan on hieman ristiriitainen. Moriartyn tarinankerronta on oivallista, epäkronologinen kudelma kerii taitavasti auki tapahtumien vyyhtiä ja pitää lukijan jatkuvasti koukussaan. Hahmopsykologia on tarkkaa ja vastenmieliseltäkin vaikuttavat hahmot saavat vähitellen sympaattisempia piirteitä. Jokin kirjassa ei silti minulle toiminut, oli se sitten itselleni vieraammat vanhemmuuden teemat tai hienoisen ahdasmielinen sävy.

Tavalliset pikku pihajuhlat esittelee kolme pariskuntaa, josta jokaisen näkökulmaan tutustutaan, vaikka naiset tuntuvat saavan miehiä enemmän tilaa. Erika ja hänen miehensä Oliver ovat kirjanpitäjiä, tiukkoja ja järjestelmällisiä ihmisiä, joita yhdistää traumaattinen lapsuus. Erika on aina sanonut, ettei halua lapsia, mutta nyt pariskunta haaveilee vanhemmuudesta. Lasten hankkiminen ei kuitenkaan ole helposti tehty.

Hankalan Erikan vastentahtoinen paras ystävä Clementine on sellisti, joka on valmistautumassa tärkeään koe-esiintymiseen. Clementinen aviomies Sam on omistautunut isä heidän kahdelle pikku tyttärelleen, mutta lapsiperhearki on ajanut avioliiton ahdinkoon. Kun Erika kutsuu Clementinen ja Samin naapurinsa luokse grillijuhliin, kipukohdat paljastuvat.

Kolmantena pariskuntana ovat Erikan ja Oliverin varakkaat naapurit, Vid ja Tiffany. Tiffany on uhkea blondi, jolla on menneisyydessään keskiluokkaisia rouvia shokeeraava salaisuus. Vid puolestaan on hyväntahtoinen mahtailija, joka ulkoisesti näyttää gangsterilta. Jostain syystä pariskunta on saanut tyttärekseen hiljaisen lukutoukan.

Tavalliset pikku pihajuhlat hyppelee ajassa pihajuhlien tapahtumien ja sen väistämättömien seurauksien välillä. Samalla sukelletaan syvemmälle henkilöhahmojen psyykkeeseen ja vanhat konfliktit nousevat esiin. Vakavavien teemojen ja humoristisen kerronnan välillä heittelehtivä tyyli ei aina tee selväksi, pitäisikö lukijan itkeä vai nauraa. Varoituksen sanana, että minä kuuntelin tämän äänikirjana, ja jostakin syystä kaksi ensimmäistä lukua oli siirtynyt mp3-tiedoston loppuun.

Helmet-lukuhaaste 46: Oseanialaisen kirjalijan kirjoittama kirja

Arvio: ***

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s