Kolikon kääntöpuolet: Anja Snellmanin Parvekejumalat

IMG_20170706_194401276
Anja Snellman: Parvekejumalat. Otavan äänikirja, 2011.

Anja Snellmanin Parvekejumalat on loisteliaalla kielellä ja taiturimaisella rakenteella punottu teos. Aihe on ohjelmallisesti islam ja aihepiirin polttavuus on teoksen kirjoittamisen jälkeen vain kuumentunut. Kuuntelin teoksen äänikirjana, mikä tekee soljuvalle kielelle hyvin oikeutta.

Snellman vertaa rinnatusten kahta tyttöä, jotka edustavat mahdollisimman ääripäitä, vaikka nykyään Snellman keskustelun välimaastoon yrittääkin itsensä sijoittaa. Toisaalla on Anis, ankaran kodin muslimityttö, joka tahtoisi tanssia, meikata ja rakastua, olla vapaa. Toisaalla taas on Zahra, alkuperäiseltä nimeltään Alla Pohjola, satutettu ja rajatta kasvanut tyttö, joka kaipaa islamin turvalliseen syliin.

Aniksen ja Zahran tarinat kerrotaan rinnakkain, mutta Snellman selvästi keskittyy enemmän Anikseen ja antaa myös hänelle enemmän sympatiaa. Zahran äiti on boheemi kirjailija, jota vastaan Zahra on yrittänyt epätoivoisesti kapinoida. Vaihe on seurannut toistaan, kunnes Zahran joutuminen skinien hyökkäyksen kohteeksi muuttaa elämän suunnan. Zahra kokee olevansa tahrattu, tahtoo paeta banaalia maailmaa ja löytää kätkevistä huiveista ja islamin kertomuksista rauhan.

Anis puolestaan kuuluu Muuminien somaliperheeseen, jota isä johtaa rautaisella kädellä. Anis on kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjumisesta ja haluaisi elää niin kuin muutkin nuoret, mutta isä ja veljet vahtivat ja rankaisevat Anista sopimattomasta käytöksestä. Snellman nostaa kärjistävästi esiin kaikki mahdolliset yhteiskunnalliset ongelmat: patriarkaalisuuden, naisten ympärileikkaukset ja kunniamurhat.

Parvekejumalat on upeaa kaunokirjallisuutta, joka toi esiin tärkeitä aiheita ilmestyessään, mutta pakosti tulee mieleen, mitä siitä ajateltaisiin nyt, jos se oltaisiin julkaistu tänä vuonna. Se ei ole vain romaani, jossa sattuu olemaan muslimeja, vaan islam on kirjan pääaihe. Laura Lindstedtin Oneironin aiheuttaman kohun sekä ennakkoluulojen ja keskustelun kärjistymisen jälkeen voi kysyä, olisiko tällainen kirja nyt tervetulleempi, jos sen kirjoittaisi feministinen musliminainen, oli Snellman tehnyt taustatyönsä miten hyvin tahansa. Loistokkaasta kirjoittamisesta huolimatta näkökulmiltaan Snellmanin romaani jää kapeaksi.

 

Arvio: ****

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s