Kuolema koulumaailmassa: L. K. Valmun Poika: murha seitsemännellä luokalla

IMG_20170621_120944158
L.K. Valmu: Poika: murha seitsemännellä luokalla. Karisto, 2017.

L.K. Valmun Poika: murha seitsemännellä luokalla on osa tämän kevään nuorten trillereiden aaltoa. Epäilemättä Salla Simukan Lumikki-trilogian suosio on saanut kustantajat ja kirjailijat panostamaan lajityyppiin, joka on lähivuosina jäänyt paitsioon. Vinkkari hykertelee tyytyväisenä ja hykertelisi vielä enemmän, jos trillereiden lisäksi uskallettaisiin julkaista vielä pahemmin sivuun jäänyttä lasten kauhua. Valitettavasti trilleriaallolla on myös ollut kääntöpuolensa; se on vähentänyt muiden genrejen uutuuksia.

Poika: murha seitsemännellä luokalla edustaa vanhaa kunnon agathachristieläistä dekkaria. Siinä tapahtuu murha suljetussa tilassa ja rajatulla joukolla epäiltyjä: opettajien mökkireissulla on mukana kaksi oppilasta, Teemu ja hänen kaverinsa Elias, ja Teemu kuolee reissuin aikana peukaloituun insuliinipiikkiin. Harkittu murha yritetään saada näyttämään tapaturmalta.

Palapelidekkarin rakenne, sijoittuminen koulumaailmaan ja henkirikos nuorille helposti lässympinä vaihtoehtona tarjottujen varkauksien sijaan ovat kaikki Valmulta loistovalintoja. Päähenkilö Hege, poikamainen dekkareista innostunut tyttö, on kiinnostava rikostutkija ja apu konstaapelienolta tuo mukavasti lisää vakuuttavuutta. Sekä koulumaailma että rikostutkimus on kuvattu harvinaisen uskottavasti.

Ensimmäinen luku tuo kutkuttavasti esiin sekä eksentrisen päähenkilön että kuolemantapauksen ja alku nosti heti odotukseni korkealle. Olin jo vakuuttunut, että tässä on nuorille seuraava hyvä trilleri lukemaankoukuttamiseen. Valitettavasti romaani etenee sekä dekkariksi että nuortenkirjaksi aivan liian hitaasti. Noin puolet kirjasta väännetään siitä, onko Teemun kuolema tapaturma vai ei. Lopussa päästään aitoon dekkarivauhtiin, mutta muille kuin valmiiksi ahkerille lukutoukille kirjaa ei kannata suositella.

Laahaavasta alkupuoliskosta huolimatta toivon, että Hegen etsiväntyöt saisivat jatkoa. Kunnon kotimainen jännittävä palapelidekkarisarja nuorille olisi mahtava lisäys kirjallisuuskentälle. Lisäksi romaanista jäi vahva tunne, että Hegestä ja hänen taustastaan olisi kiinnostavaa saada kuulla lisää. Loppuun vielä ihmettely: miksiköhän uusista nuorten trillerikirjoittajista sekä L.K. Valmu että K.K. Alongi ovat päättäneet käyttää sukupuolen kätkeviä nimikirjaimia? Alkaako Suomessakin pelko poikien heikoista lukemisesta vaikuttaa siihen, että vältetään paljastamasta kirjailijan olevan nainen?

Helmet-lukuhaaste 14: Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella

Arvio:**1/2

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s